Presidentinvaalit 2006

Voidaan perustellusti kysyä: Onko vastakkainasettelu loppumassa työelämässä saati laajemmin koko yhteiskunnassa? Onko sitä edes mahdollista lopettaa? Onko mitään käytännön realismia lupauksilla vastakkainasettelun lopettamisesta maanpäällisessä elämässä? Onko meille tulossa vapahtaja kokoomuslaisessa kaavussa? Joutavatko romukoppaan vihdoinkin teoriat pääoman ja työn välisestä sovittamattomasta ristiriidasta? Niinistö lupaa meille kuudessa vuodessa sellaista, mihin ei ole pystytty missään maailmankolkassa eikä missään yhteiskuntamuodossa minään historiallisena aikana. Tasa-arvon puolesta on käyty lukemattomia sotia, synnytetty kansannousuja ja vallankumouksia järjestetty kansanäänestyksiä ja vaaleja. Uusi valta synnyttää uusia vastakkainasetteluja vaikka päätökset tehtäisiin miten päin tahansa. Kun kumartaa yhtä, pyllistää toiselle.

Niinistö on oikeassa todetessaan, että ei ole vasemmistolaista tai oikeistolaista työtä, on vain työtä. Sen sijaan, kun puhutaan työväestä, eivät siihen liittyvät sisällölliset lataukset ole kadotettavissa julistuksilla. Työtä tekeviä ovat varmasti kaikki palkkatyötä tekevät erotuksena pääomatuloilla elävistä ja optiomiljoonia keräävästä etuoikeutettujen joukosta. Olisihan se hienoa, jos kaikki yritysten ylimpiin johtajiin myöntäisivät olevansa samanlaisia työläisiä muiden kanssa. Siitä olen varma ja käytäntö osoittaa sen tuhansissa työpaikoissa joka päivä, että ns. työantajapuolen asemassa olevat "työläiset" eivät ole valmiita vapaaehtoisesti luopumaan vallastaan tai oikeasti edes jakamaan sitä. On paremmin ja huonommin työntekijänsä huomioon ottavia työnantajia, mutta perusrakenteet takaavat toisille "työläisille" päätäntävallan. Eikä siinä paljon yhteistoimintamenettelyt ja keskustelut vastakkainasettelulle voi mitään, kun yritykset voittojen maksimoimiseksi siirtävät toimintansa halpatyövoimaa käyttäviin maihin.

Vastakkainasettelun lopettaminen tai edes sen vähentäminen edellyttävät yhtäläisiä tasavertaisia mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin. Niin kauan kuin eri osapuolet ovat alisteisessa suhteessa toisiinsa, ei ole todellisia edellytyksiä tasavertaiseen asioiden käsittelyyn. Lainsäädännöllä ja työehtosopimuksilla on annettu työnantajien edustajille direktio-oikeus ja ensisijainen tulkintaoikeus kiistakysymyksissä. Sitä asetelmaa ei presidentti pysty muuttamaan eikä se ole hänen toimivallassaan. Eduskunta voi lainsäädännöllisillä keinoilla vaikuttaa lakeihin, mutta olisiko kokoomus valmis äänestämään sellaisen uuden työlainsäädännön puolesta, joka poistaa työnantajan direktio-oikeuden ja Niinistö sen työväen presidenttinä vahvistamaan. En henkilökohtaisesti usko, että kokoomuksesta tällaista työväenhenkisyyttä löytyy vaikka suurin osa kokoomuksen kannattajista tavallisia puolivallattomia palkkatyöläisiä ovatkin.

Hannu Siltala
työehtosihteeri
kaupunginvaltuutettu (vas)
Järvenpää
Tarja Halosen Keski-Uudenmaan
kansalaisvaltuuskunnan varapuheenjohtaja