:: hannusiltala.com ::

Etusivu
Foorumi
Henkilökuva
Kirjoituksia
- Valtuustosta
Kuvia
Yhteystiedot
Linkit

 

Työntekijän tulkintaetuoikeus työelämän perusoikeudeksi (23.2.2007)

Työpaikoilla on aina vähintään kaksi osapuolta ja näiden välillä usein hiukan erilaiset intressit. Tällainen kahden näkökulman suuri sovittelutyö - yhteistoimintalain uudistus - saatiin valmiiksi eduskunnassa. Siinä käsitellään työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia ja työntekijöiden ja työantajan yhteistoimintaa. Uusi laki ei kuitenkaan tuonut merkittäviä uudistuksia työntekijöiden näkökulmasta. Työntekijöiden asemaa ja vaikutusvaltaa tulisi vahvistaa työelämän perustuslainomaisella myötämääräämisoikeudella.

Myötämääräämisoikeudella annettaisiin työntekijöille tulkintaetuoikeus eli päätäntävaltaa lisää työpaikan asioissa ja työnantajan ja työntekijän välisissä kiistakysymyksissä. Perinteiseen operatiiviseen työnjohto-oikeuteen ei kuitenkaan kajottaisi.

Esimerkkejä olisi paljon, joihin myötämääräämisoikeutta voisi soveltaa, mutta tärkeimmässä päästä niistä ovat irtisanomiset. Työntekijän tulkintaetuoikeus epäselvissä ja kiistanalaisissa irtisanomisissa parantaisi työntekijän asemaa. Työntekijäpuolen tulkinta kiistassa olisi voimassa niin kauan, kunnes irtisanomisen laillisuus olisi ratkaistu neuvotteluissa työpaikalla, liittotasolla tai tuomioistuimissa. Nykyään paluuta työpaikkaan ei yleensä ole, vaikka työntekijä olisi ollutkin oikeassa.

Tiedän sohaisevani ampiaispesää. Miksi työantaja suostuisi muutokseen, joka kaventaisi työantajan isäntävallan käyttöä? Myönnän, että aihe on arka, mutta myötämääräämisoikeudesta hyötyisivät myös työnantajat. Käytännöt työelämän suhteissa muuttuisivat ratkaisevasti.

Tämä pakottaisi molemmat osapuolet paneutumaan ja kouluttamaan väkensä entistä paremmin lakien ja sopimusten sisältöön. Erityisesti pk-yritykset hyötyisivät tästä, koska niillä ei useinkaan ole niin kehittynyt henkilöstöhallinto kuin suurilla yrityksillä. Myös yhteistoimintakoulutus kehittyisi, kun työntekijä- että työnantajapuoli istuisivat yhteisissä yt-koulutuksissa. Nyt kouluttaudutaan pääosin omilla tahoillaan.

Työnantajat nostavat usein esiin laittomat lakot, joiden sanktioita he haluaisivat tiukentaa. On aivan turha puuttua lakkoasioihin, ennen kuin työntekijöillä on lainsäädäntöteitse turvattua tulkintavaltaa. Vasta sitten voidaan keskustella pelisääntöjen muutoksista. Lakot ja työrauhaongelmat kumpuavat yleensä tulkintaerimielisyyksistä. Jos tulkintaetuoikeus kiistakysymyksissä olisi työntekijöillä, muuttaisi se suomalaisia työelämän suhteita entistä vakaampaan suuntaan.

Hannu Siltala
työehtosihteeri
kasvat.kand
Vasemmistoliiton
eduskuntavaaliehdokas
Järvenpää

www.hannusiltala.com