:: hannusiltala.com ::

Etusivu
Foorumi
Henkilökuva
Kirjoituksia
- Valtuustosta
Kuvia
Yhteystiedot
Linkit

 

Koulutusohjelmista ammattitutkintoihin (3.11.2006)

Mikä erottaa rautatiealan ja muiden alojen ammattikoulutusjärjestelmät toisistaan?
Yksi keskeisin ero on siinä, että rautatiealalla ei liiemmälti ole virallisia Opetushallituksen hyväksymiä ammattitutkintoja. Koko ala on muutamaa pilkkua lukuun ottamatta valkea läikkä suomalaisen ammattitutkintojärjestelmän kartalla. Välittömästi liikenneturvallisuustehtävissä tehtävissä toimiville ei ole vielä ainuttakaan ammattitutkintoa ja muutenkin alan ammattitutkinnot ovat vähissä. Virallisia tutkintoja on vasta kaksi: kiskoliikenteen turvalaiteasentajan ja rautatiekaluston kunnossapidon ammattitutkinnot. Näistä ensimmäinen on ollut käytössä jo vuosia ja jälkimmäisen ammattitutkinnon perusteet valmistuvat tämän vuoden loppuun mennessä. Toinen merkittävä ero on, että nykyisin edellä mainittuja koulutusaloja ei voi opiskella kuin alan ainoan operaattorin, VR:n sisäisenä koulutuksena.

Rautatiealalla on aina koulutettu
Moni asiaa lähemmin tuntematon voi hämmentyä, että ei ole tutkintoja, pitäisikö asiasta huolestua? Eikö rautateillä ole koulutettu henkilökuntaa, veturinkuljettajiksi, konduktööreiksi, junansuorittajiksi, vaihtotyönjohtajiksi ym., niin kauan, kun ne ovat olleet olemassa? Toki on koulutettu ja hyvin onkin koulutettu. Koulutuksia on kehitetty liiketoimintalähtöisesti ja niissä on pyritty ottamaan huomioon koulutusalan viimeisin kehitys.

Koulutusohjelmia on uudistettu
Useimpia koulutusohjelmia on uudistettu säännöllisesti ajan hengen mukaisiksi silloin, kun siihen on tullut tarvetta. Pitkistä yhdenjaksoisista kuukausia kestävistä teoriaosuuksista ja vuosien odottelusta alan aputehtävissä ja uran etenemisestä siihen, mihin on koulutettu, on siirrytty kaikissa koulutusohjelmissa oppimista tukevaan teorian ja käytännön vuorotteluun. Perinteenä on ollut, että henkilöstöjärjestöt ovat päässeet mukaan vaikuttamaan koulutusohjelmien laadintaan. Muualla yhteiskunnassa tapahtuneesta koulutusmyönteisestä kehityksestä on jääty jälkeen siinä, että alalle ei ole kehitetty ammattitutkintojärjestelmää.

Mihin ammattitutkintoja tarvitaan
Tarvitaanko sitten rautatiealalla virallisia ammattitutkintoja, kun kaikki näyttäisi olevan päällisin puolin asianmukaisessa kunnossa. Ammattitutkintonimikettä ei saa käyttää kuin Opetushallituksen hyväksymistä tutkinnoista. On perusteltua kysyä, mitä eroa ja etuja ammattitutkintojärjestelmä sitten toisi nykyiseen yrityksen sisäiseen koulutusjärjestelmään nähden?

Rautatieviranomainen valvoo, entäs jatkossa
Viranomaisvalvonnan ja tutkintojen hyväksynnän kannalta voidaan kysyä, eikö rautatieviranomaisen valvova silmä riitä? Rautatievirasto tehtävänsä mukaisena asiantuntijana pitää huolen siitä, että koulutusohjelmat ovat "pykäliltään" eli sisällöltään rautatielainsäädännön ja alempiasteisten säädösten mukaisia, mutta Rautatieviraston rooliin ei kuulu koulutusohjelmien oppimista edistävien sisältöjen pohdinta tai niistä määräysten antaminen.

Yrityssisäisestä koulutuksesta ammattitutkintoihin
Tältä osin tilanne muuttuisi, jos tutkinnot olisivat Opetushallituksen hyväksymiä ammattitutkintoja. Tutkintojen perusteiden laadinta täsmentyisi sekä tulisi läpinäkyvämmäksi ja näin toisi rautatiealan ammatillisen osaamisen ja koulutusohjelmien laadinnan yhdenvertaiseen asemaan muiden alojen ammattitutkintojen kanssa. Rautatieviraston valvova ja määräyksiä antava rooli omalta osaltaan säilyisi entisenlaisena eikä olisi ristiriidassa opetusviranomaisen roolin kanssa vaikka koulutusohjelmat muunnettaisiinkin ammattitutkinnoiksi.

Tutkinnon perusteet laaditaan kolmikannassa
Suomessa ammattitutkintojen perusteiden laadinta kuuluu Opetushallitukselle. Koko ammattitutkintojärjestelmä perustuu kolmikantaan. Eli käytännössä Opetushallitus sen jälkeen, kun ammattitutkinto on otettu mukaan alan toimijoiden esityksestä ja opetusministeriön asetuksella, nimeää työryhmän laatimaan tutkinnon perusteet. Työryhmässä on työnantajan, henkilöstöjärjestön sekä oppilaitoksen edustus. Ammattitutkintojen perusteet laaditaan Opetushallituksen yhdenmukaisten määräysten mukaisesti. Tutkinnon perusteista on aina tultava ilmi ammattitaitovaatimukset eli haluttu substanssiosaaminen, ammattitaidon osoittamistavat sekä arvioinnin kohteet ja kriteerit.

Tutkintotoimikunnat työelämäyhteistyön varmistajina
Kun tutkinnon perusteet on laadittu, on vuorossa tutkintotoimikunnan perustaminen, johon Opetushallitus nimeää kolmikantaperiaatteella edustajat periaatteessa vastaavasti kuin perusteiden laadinnan työryhmän. Tutkintotoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja muut toimihenkilöt. Tutkintotoimikunnassa kaikki osapuolet ovat tasavertaisia toimijoita. Tutkintotoimikunta myöntää hakemuksesta tutkinnon järjestämisluvat tutkinnon ja Opetushallituksen kriteerit täyttäville oppilaitoksille. Tutkintotoimikunnan tehtäviin kuluu myös tutkintotodistusten myöntäminen ja tutkintojen jatkuva kehittäminen.

Opiskelijan oikeusturva, opintososiaaliset edut ja jatko-opiskelumahdollisuudet paranisivat
Jos rautatiealalle saataisiin opetushallituksen alaiset ammattitutkinnot, parantaisi se opiskelijoiden oikeusturvaa. Jos tutkinnon suorittaja kokisi, että häntä on kohdeltu väärin esimerkiksi näyttöjen arvioinnissa, voisi hän valittaa asiasta ammatillisesta koulutuksesta ja ammattitutkinnoista annetun lainsäädännön perusteella. Nykyään, kun koulutus järjestetään VR:n sisäisenä, ei opiskelija voi tehdä valitusta mahdollisesta väärinkohtelusta viranomaisille. Myös opiskelijoiden opintososiaaliset edut paranisivat jossain määrin. Opiskelijat tulisivat mm. aikuisopintotuen piiriin. Merkittävä uudistus entiseen nähden olisi, että alan ammattitutkinnot poistaisivat ns. umpiperät jatko-opintomahdollisuuksilta.

Rautatieläisten Liiton edustajakokouksen hyväksymän toimintapoliittisen linjan mukaisesti tavoitteena on jäsenistön ammatillisen koulutuksen kehittäminen. Ammattitutkinnot nähdään satsauksena tulevaisuuteen. Tulevaisuuteen, jossa paras selviytymisen tae on vahva ja kehittyvä ammatillinen osaaminen. Osaaminen, joka parantaa yksilön työmarkkinakelpoisuutta ja jälleenkoulutusmahdollisuuksia kaikissa olosuhteissa.

Hannu Siltala
työehtosihteeri

www.hannusiltala.com