:: hannusiltala.com :: | ||
Etusivu ![]()
|
Yt-lakiuudistus - irtisanomislaista työelämän kehittämislaiksi(4.11.2006)
Vähän tuntuu jeesustelulta se, että Petri syyttää työmarkkinajärjestöjä, joissa työnantajia edustaa Elinkeinoelämän keskusliitto, hallituksen vallan viemisestä. Ihmisen muisti on lyhyt ja poliittinen muisti vieläkin lyhyempi. Suomen yrittäjillä on ollut kova halu päästä samoihin työmarkkinapöytiin isompien kanssa. Toivon vilpittömästi Suomen Yrittäjille menestystä tavoitteissaan päästä mukaan kolmikantaan, kunhan ensin ymmärtävät ja sisäistävät nykyaikaisen työelämän yhteistoiminnan merkityksen. Petri perustelee uudistuksen tarpeettomuutta sillä, että muutenkin pienissä yrityksissä on hyvät välit ja asiat hoituvat kuin oltaisiin yhteisessä veneessä. Jos näin onnellisesti on, eihän näiden työntekijät huomioon ottavien malliyritysten edustajilla pitäisi olla mitään pelkoja heikomman osapuolen eli työntekijöiden suojaksi laadittua Yt-lakiuudistusta vastaan. Lakiuudistusta, jonka soveltamisalan laajentaminen parantaa mm. yksilöiden ja henkilöstöryhmien tiedonsaantia, kuulemismenettelyä ja vaikutusmahdollisuuksia entistä useammissa yrityksissä. Käytännössä viimeinen sana ja valta on työnantajalla. Minusta ei ole paljon vaadittu, että ei olisi sen verran aikaa, että ei jaksaisi järjestäytyneesti kuulla työntekijäpuolenkin näkemyksiä ja ideoita mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi. Yhteistoiminnan osapuolet muodostuvat yrityksen omasta väestä, omistajien edustajista ja eri henkilöstöryhmien edustajista. Ei siellä ole yritysten yt-pöydässä istumassa Petrin pelkäämiä yritysten asioista mitään tietämättömiä Hakaniemen kontrollereita. Hakaniemeläiset (SAK:laiset liitot) ja muut ammattiliitot jäsenistönsä edunvalvontajärjestöinä toki pitävät omistaan huolta samalla tavalla kuin Suomen Yrittäjätkin. Tämä merkitsee mm. kouluttamista, tiedottamista, neuvonantoa ja oikeudellistakin apua, jos lakia ja sopimuksia on rikottu. Perustaltaan yt-lakiuudistus tähtää siihen, että työelämän neuvottelujärjestelmät olisivat kaikissa olosuhteissa mahdollisimman toimivat. Vanhaa yt-lakia on syytetty siitä, että se on ns. irtosanomislaki, jonka pykäliä, pilkkuja ja aikatauluja noudattamalla on voitu viedä irtisanomiset loppuun. Toivottavasti uudesta yt-laista tulee työelämän kehittämislaki, joka tuo sellaista positiivista potkua työmarkkinoille, että laissa tavoitteeksi asetettu yhteisymmärrykseen pääseminen luo energiaa ratkaista asiat yrityksen ja henkilöstön kannalta parhain päin. Hannu Siltala
Kirjoittajan on eduskuntavaaliehdokas, www.hannusiltala.com |