Etusivu
Foorumi
Henkilökuva
Kirjoituksia
- Valtuustosta
Kuvia
Yhteystiedot
Linkit
AMMATILLISEN KEHITTYMISEN MAHDOLLISUUDET RAUTATIEALALLA (22.6.2006)
|
Vanhalle sanonnalle "vierivät kivet eivät sammaloidu" voitaisiin hakea omaa vastinetta rautatiealalta, esimerkiksi "kiiltävillä kiskoilla tavarat kulkee" tai "pyörivät pyörät eivät ruostu". Koko rautatiealan kannalta uudissanalaskujen viestin pitäisi olla selvä. Alalla pitää olla liikkeellä tai muuten jämähdetään paikoilleen ja jäädään kehityksen laskumäessä ylämäkeen. Rautatiealan tarjoamat ammatilliset koulutusmahdollisuudet ovat monipuoliset ja laadukkaat, mutta ne eivät yksilön kannalta välttämättä palvele parhaalla mahdollisella tavalla hänen kehittymismahdollisuuksiaan työuran aikana. Esimerkiksi alta puuttuvat lähes kokonaan jatko-opintomahdollisuudet. Myös opintososiaaliset edut jäävät KELAN erillishakemusten varaan. Aikaisemmin kaikki opiskelijat olivat suoraan työsuhteessa VR:ään ja saivat koulutusajalta palkan. Nyt talon ulkoa tulevat ovat oman onnensa seppiä.
|
Rautatieammattien näkökulmasta ollaan kehityksen vedenjakajalla. Jäädäänkö paikoilleen nykyasemiin yhden yrityksen sisäisenä koulutuksena toteutettaviin kursseihin vai lähdetäänkö viemään kehitystä erikoisammattioppilaitoksen ja yleisesti tunnustettujen Opetushallituksen hyväksymien tutkintojen suuntaan. Mm. näitä kysymyksiä pohtii liikenneministeriön VR Koulutuskeskuksen tulevaisuutta pohtiva työryhmä, jonka Rautatieläisten Liittoa edustavana jäsenenä allekirjoittanut on. Pelkistettynä alalla annattavan koulutuksen tulee kilpailun avautumisen vuoksi olla läpinäkyvää ja olla tasapuolisesti saavutettavissa operaattorista riippumatta. Tällä hetkellä välittömästi liikenneturvallisuuteen vaikuttavien tehtävien koulutusvaatimuksista viranomaisena vastaa Ratahallintokeskus ja tulevaisuudessa Rautatievirasto.
Tällä hetkellä rautatiealalla on vasta kaksi opetushallituksen hyväksymää ammattitutkintoa: vanhempi kahdesta on ratapuolella suoritettava Kiskoliikenteen turvalaiteasentajan tutkinto ja uudempi vasta tutkinnon perusteiden laadintavaiheessa oleva Rautatiekaluston kunnossapidon ammattitutkinto. Turvalaiteasentajan ammattitutkinnoissa käytetään oppisopimuskoulutusta, jonka aikana tutkinnon suorittajat ovat työsuhteessa työnantajaan ja saavat sopimusten mukaisen palkan opiskeluajalta. Oppisopimuskoulutus on käytössä myös meneillään olevissa Sm4 ja Sm3 kunnossapitoasentajan ammattitutkintoon tähtäävissä koulutuksissa. Yhteiskunnan tuki on oppisopumusta käyttäville työnantajille merkittävää. Tuki kattaa karkeasti arvioiden liki puolet koulutuskustannuksista niin teorian kuin työnopastuksenkin osalta.
Välittömästi liikenneturvallisuustehtäviin vaikuttavissa ammateissa, joihin VR Koulutuskeskus antaa koulutuksen ei vielä ole yhtään virallista ammattitutkintoa. Välittömiä liikenneturvallisuustehtäviä, joissa toimii Rautatieläisten Liiton jäseniä, ovat mm. asetinlaitemiehen, junamiehen, vaihtotyönjohtajan ja konduktöörin sekä vanuntarkastajan ammatit. Rautatieläisten Liiton edustajakokous linjasi vuosi sitten pidetyssä toimintapoliittisessa ohjelmassa alan tulevaisuutta myös edellä mainittujen koulutusten osalta. Tavoitteeksi asetettiin viralliset oppisopimuksella suoritettavat ammattitutkinnot.
Toimintapoliittinen ohjelma näki rautatiealan ympäristöystävällisenä, kestävän kehityksen mukaisena ja suurta yleisöä kiinnostavana, korkeaa teknologiaa hyödyntävänä tulevaisuuden alana. Rautatiealan uskottiin tarjoavan kiinnostavia ammatillisia urapolkuja ja haasteita osana kokonaislogistista järjestelmää. Liiton näkemykset ja linjaukset ovat kovat haaste myös työnantajille ja viranomaisille. Rautatiealan yhä laajeneva kilpailu, halusimme me sitä tai ei, pakottaa kaikki osapuolet tarkastelemaan vallitsevaa tilannetta selviytymisen kannalta. Mikä on toiselle selviytymistä voi olla toiselle selviytymismahdollisuuksien vähenemistä. Liiton näkökulmasta ei yksittäisen yrityksen lyhyen tähtäimen reagointi markkinoiden kuumenemiseen voi olla este tutkintojen kehittämiseen.
Tästä osoituksena ja on sen heikommasta päästä kilpailun vuoksi lähes olemattomiksi ja mitään sanomattomiksi supistetut ratatyön kelpoisuusvaatimukset. Kilpailuhermostuneisuutta osoittaa alan suurimman toimijan Rata Oy:n viimeaikaiset tavoitteet karsia ja supistaa annettavaa koulutusta RHK:n viitoittamaa minimivaatimusten tietä pitkin. Edellisen suora seuraus on, että työnantaja ei ole kiinnostunut aidosti kehittämään alalle uusia tutkintoja yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa ja vanhatkin ohjelmat ollaan valmiita romuttamaan, kun pätevyysvaatimuksia kirjoittava viranomainen ei sitä vaadi.
Koko rautatiealan ammatillinen koulutus ja sen kehittäminen on paljon enemmän kuin alan yksitäisten toimijoiden asia, se mitä suurimmassa määrin yhteiskunnallinen asia niin kuin mikä tahansa ammatillinen koulutus. Rautatiealalla on oikeus samaan kuin muillakin aloilla. Koulutukselliset umpiperät ja aukot on poistettava luotava muiden alojen kanssa yhdenvertainen ja kattava ammattitutkintojärjestelmä koko alalle.
Hannu Siltala
työehtosihteeri