Järvenpään Vasemmistoliitto RYHMÄPUHEENVUORO
Hannu Siltala 19.12.2005
189 § KUNTA – JA
PALVELURAKENNEUUDISTUSHANKE
Järvenpäätä ja koko Keski-Uusimaata on viime aikoina ravistellut uutiset Keravan ja Tuusulan yhdistymishankkeista. Pääsihän Järvenpääkin, kiitos nykyisen kaikkein salaisimmatkin toiveet auki repivän ja paljastavan median saattelemana mukaan. Tässä kaikkialle tunkevassa mediasirkuksessa tahtoo varsinainen kunta- ja palvelurakenneuudistushanke sisältöineen unohtua. Suuri yleisö voi jännityksellä ja tunteella, kuin urheilukilpailuissa, seurata kuinka isojen poikien pelissä käy. Onneksi tilanne on jo vähän rauhoittunut ja asioita voidaan tarkastella järjestyneesti jalat maassa.
Jos lähtee liikkeelle esityksen jälkipäästä: muu kehittäminen huomaa heti, että asian valmistelijoille on tullut kiire, uskonpuute tai tietämättömyys. Kunnalliset päätökset tulee tehdä esittelystä, eikä se välity esityksen loppupäästä. Isoja merkittäviä sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä lainsäädäntöasioista on heitetty täkyiksi kuin huonoja vappu- tai vaalipuheita.
Yksittäisiä asioita on nostettu esiin ilman, että on laitettu oheisaineistoksi edes kopioita tai perusteltuja yhteenvetoja ja selvityksiä valitsevista asianomaisista normisäännöksistä. Ei ole aivan normaalia valtuustotyöskentelyä, että valtuutettu joutuu ottamaan kantaa ja muodostamaan kantansa lainsäädännön ja muiden alemman asteisten säädösten muutosehdotuksiin. Perustellun mielipiteen muodostamiseen tulisi olla ainakin riittävästi aikaa. Siihen ei parhaalla tahdollakaan riitä se, että asian saa luettavakseen edellisenä torstai-iltana.
Jotta, pääsisi varsinaiseen ennakkoon valmisteltuun asiaan, on palattava esityksen alkuun.
Palveluiden järjestäminen
ja tuottaminen eri vaihtoehtojen näkökulmasta
Lähtökohta peruskuntamalli on Järvenpään Vasemmistoliiton ryhmänkin mielestä tämän hetkisen tiedon perusteella varteenotettavin malli tuottaa ja kehittää palveluja.
Aluekuntamalli lähtökohtaisesti muodostaa aivan liian suuret yksiköt, jossa idea kunnallisesta itsehallinnosta ja kuntalaisten edes pienistä todellista vaikutusmahdollisuuksia asuinalueensa asioihin katoaa. Byrokratia ja kustannukset varmasti kasvat mallissa. Lohtuna on esitetty suurkuntien rinnalle jääviä peruskuntia omine pikku paikallisvaltuustoineen.
Piirimalli puolestaan eriyttäisi sosiaali- ja terveydenhuollon liiaksi omiksi erillisiksi saarekkeikseen kokonaisvaltaisesta kunnallisessa päätöksenteossa.
Peruskuntamalli täydennettynä oikea-aikaisilla, taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteluilla sekä vapaaehtoisilla kuntaliitoksilla täydennettynä näyttää järkevimmältä.
Asumisen liittyvät palvelut kohdassa, on aivan oikein, kiinnitetty huomiota siihen kuinka oikeankokoiset asumisyksiköt erityisryhmille tuovat hyötyjä asumisen järjestelyissä ja kustannuksissa.
Sen sijaan kannanottoesitys riittävästä vuokra-asumisesta on
kunnan osuus kirjoitettu kummallisesti. ”Ilman
että kunta itse panostaa siihen voimavaroja”.
Mitä tämä tarkoittaa? Myydäänkö esimerkiksi Mestariasunnot pois ja
jäädään täysin ulkopuolisten markkinoiden varaan vuokra-asuntotuotannossa?
Vasemmistoryhmän mielestä Järvenpään on
edelleenkin pidettävä huoli myös omasta vuokra-asuntotarjonnastaan kehitettävä
sitä.
Esitämmekin seuraavaa
muutosta sivulle 79.
Muutosehdotus 1
Liite B sivu 79
3.12 Asumiseen
liittyvät palvelut
Toinen kappale esitetään muutettavaksi muotoon:
Riittävä vuokra-asuntotarjonta
elinkeinoelämän tarpeisiin ja yleiseen tarpeeseen on järjestettävissä
yhteistyössä alan toimijoiden kanssa kunnan taloudelliset resurssit ja oma
panos huomioon ottaen. Nykyinen peruskuntamalli on siten täysin toimiva
Järvenpään olosuhteissa.
Liikenteeseen liittyvät palvelut osuus on sisällöiltään kestävän kehityksen mukainen ja oikeasuuntainen. Raideliikenteeseen panostaminen sekä puuttuvien poikittaisyhteyksien saaminen ovat kaikki satsauksia alueen yhdyskuntarakenteen kehittämiseen järkevämmäksi.
Elinkeinopolitiikassa sivulla 80 on paljon hyvää asiaa kuntien yhteistyön kehittämisen merkityksestä. Sen sijaan on vaikea oikein uskoa kuntien keskinäisen kilpailun edistävän elinkeinoelämän merkittävää juurruttamista alueelle.
Ympäristönhoitoon ja suojeluun liittyvät tehtävät ym. osuudessa korostettu Kuuma yhteistyö asiantuntemus arvio on kohdallaan.
Tuotantotavat osuudessa sivulla 81 tilaaja-tuottajamallein käyttöön oton edellytyksiä arvioitaessa on esityksessä jo etukäteen nostettu kädet pystyyn, kun maalaillaan, että johtamisote heikkenisi. Esitämmekin tähän kohtaan jämäkämpää sisältöä riittävän osaamisen ja asianmukaisen johtamisotteen varmistamiseksi.
Muutosesitys 2
Liite B, sivu 81
Tuotantotavat
3.17 Kappale
esitetään muutettavaksi muotoon:
Kun yksikkö on riittävän suuri,
se on mahdollista. On varmistettava riittävä johtaminen ja osaaminen etteivät
kustannukset pääse nousemaan.
Edelleen kohdassa
tuotantotavat sivulla 82 kohdassa 3.22, missä pyydetään arvioimaa
edellytyksiä kunnallisen toiminnan tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttamisen
lisäämiselle vuosina 2005 -20015 Järvenpään Vasemmistoliiton ryhmä esittää
muutoksia. Vasemmistoryhmä ei ole ollut koskaan sanomassa kategorisesti ei myös
ulkopuolisten palvelumarkkinoiden hyödyntämiselle silloin, kun ne oikein harkittuna täydentävät kunnan omia palveluja tai
sellaisia palveluja, joita ei ole tarkoituksenmukaista missään oloissa itse
tuottaa. Emme ole myöskään valmiita heittämään ilmaan 20 % tavoitteen
tehokkuuslukuja tai muitakaan tarkkoja lukuja ilman tarkkoja laskelmia arvion pätevyydestä.
Muutosesitys 3
Liite B, sivu 82
Tuotantotavat
3.22 Kappale
esitetään muotoon:
Systemaattinen ja oikein johdettu prosessien kehittäminen palvelu- ja tukipalveluprosesseissa sekä kunnan omia palveluja täydentävien palvelumarkkinoiden hyödyntäminen tähtäävät merkittäviin parannuksiin tuottavuudessa.
Hallinta ja ohjaus ja
kunnallinen demokratia osuuksissa on aivan oikein otettu kantaa liian
suurien kuntayksiköiden tai yhteenliittymien vaaroihin. Tämä on syytä pitää
kirkkaana mielessä kun suunnitellaan Järvenpään, Keravan ja Tuusulan
paketoimista. Ylisuuret kuntakoot
johtavat alueilla vääjäämättä demokratiavajeeseen, joka ei ole
paikkailtavissa neteillä eikä tiedottamisella. Pelkkien taloudellisten
seikkojen korostamisen sijaan tarvittaisiin aivan uusia keskustelunavauksia ja
pohdintoja kunnallisen demokratian ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien
kehittämisestä kuntayksikköjen kasvattamisen yhteydessä.
Kohdassa kunta ja muut aluejaot Järvenpään Vasemmistoliitto on Kuumayhteistyö jatkamisen ja kehittämisen kannalla ensisijaisesti ilman kuntaliitoksia.
Puheenvuoroni lopuksi palaan siihen mistä aloitin kohtaan muu kehittäminen sivuilla 84 -85.
Kohta 5.7 pitää sisällään yksittäisiä heittoja ja esityksiä normiuudistuksista, joihin Järvenpään Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei voi yhtyä yhtäältä heikon valmistelun ja toisaalta esitysten asiasisältöjen vuoksi. Järvenpään Vasemmistoliitto ei hyväksy eikä pidä tarpeellisena subjektiivisten oikeuksien tai toimeentulotukien heikentämistä.
Emme halua olla kehittelemässä vailla työehtosopimusten ja työlainsäädännön suojaa olevia kolmannen luokan työvoimareserviä kuntiin, jos vastikkeellisuus on ehto toimeentulotuen saamiseksi. Emme voi myöskään hyväksy täysin vapaita käsiä kunnille päättää päivähoitomaksuista ilman valtion ohjausta.
Esitämmekin seuraavaa
muutosta koko kohtaan 5.7
Muutosesitys 4
Liite B, sivu 84
Muu kehittäminen
5.7 Esitetään kokonaisuudessaan muutettavaksi kuulumaan seuraavasti:
Kuntien normiohjauksen tulee tulevaisuudessakin taata kuntalaisten tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu riippumatta henkilön asuinkunnasta. Subjektiivisia oikeuksia ei ole tarpeen heikentää vaan edelleen kehittää niin, että ne vähentävät varallisuudesta tai muista syistä johtuvaa kansalaisten eriarvoisuutta.
Aivan lopuksi kohta 5.9, jossa käsitellään kuntien ja valtion järjestämisvastuulla olevia palveluja, joita voitaisiin supistaa tai siirtää jonkun muun tahon vastuulle.
Esitetty vastaus siitä, että rakenneuudistuksen yhteydessä tulisi korostaa kansalaisten omaa vastuuta jää kyllä hiukan suppeaksi ja epämääräiseksi. Esitämmekin koko 5.9 vastauksen poistamista.
Muutosesitys 5
Liite B, sivu 85
Muu kehittäminen
5.9 Esitämme koko vastauksen poistamista