Järvenpään Vasemmistoliitto RYHMÄPUHEENVUORO

Hannu Siltala 19.12.2005

189 § KUNTA – JA PALVELURAKENNEUUDISTUSHANKE

Järvenpäätä ja koko Keski-Uusimaata on viime aikoina ravistellut uutiset Keravan ja Tuusulan yhdistymishankkeista. Pääsihän Järvenpääkin, kiitos nykyisen kaikkein salaisimmatkin toiveet auki repivän ja paljastavan median saattelemana mukaan. Tässä kaikkialle tunkevassa mediasirkuksessa tahtoo varsinainen kunta- ja palvelurakenneuudistushanke sisältöineen unohtua. Suuri yleisö voi jännityksellä ja tunteella, kuin urheilukilpailuissa, seurata kuinka isojen poikien pelissä käy. Onneksi tilanne on jo vähän rauhoittunut ja asioita voidaan tarkastella järjestyneesti jalat maassa.

Jos lähtee liikkeelle esityksen jälkipäästä: muu kehittäminen huomaa heti, että asian valmistelijoille on tullut kiire, uskonpuute tai tietämättömyys. Kunnalliset päätökset tulee tehdä esittelystä, eikä se välity esityksen loppupäästä. Isoja merkittäviä sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä lainsäädäntöasioista on heitetty täkyiksi kuin huonoja vappu- tai vaalipuheita.

Yksittäisiä asioita on nostettu esiin ilman, että on laitettu oheisaineistoksi edes kopioita tai perusteltuja yhteenvetoja ja selvityksiä valitsevista asianomaisista normisäännöksistä. Ei ole aivan normaalia valtuustotyöskentelyä, että valtuutettu joutuu ottamaan kantaa ja muodostamaan kantansa lainsäädännön ja muiden alemman asteisten säädösten muutosehdotuksiin. Perustellun mielipiteen muodostamiseen tulisi olla ainakin riittävästi aikaa. Siihen ei parhaalla tahdollakaan riitä se, että asian saa luettavakseen edellisenä torstai-iltana.

Jotta, pääsisi varsinaiseen ennakkoon valmisteltuun asiaan, on palattava esityksen alkuun.

Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen eri vaihtoehtojen näkökulmasta

Lähtökohta peruskuntamalli on Järvenpään Vasemmistoliiton ryhmänkin mielestä tämän hetkisen tiedon perusteella varteenotettavin malli tuottaa ja kehittää palveluja.

Aluekuntamalli lähtökohtaisesti muodostaa aivan liian suuret yksiköt, jossa idea kunnallisesta itsehallinnosta ja kuntalaisten edes pienistä todellista vaikutusmahdollisuuksia asuinalueensa asioihin katoaa. Byrokratia ja kustannukset varmasti kasvat mallissa. Lohtuna on esitetty suurkuntien rinnalle jääviä peruskuntia omine pikku paikallisvaltuustoineen.

Piirimalli puolestaan eriyttäisi sosiaali- ja terveydenhuollon liiaksi omiksi erillisiksi saarekkeikseen kokonaisvaltaisesta kunnallisessa päätöksenteossa.

Peruskuntamalli täydennettynä oikea-aikaisilla, taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteluilla sekä vapaaehtoisilla kuntaliitoksilla täydennettynä näyttää järkevimmältä.

Asumisen liittyvät palvelut kohdassa, on aivan oikein, kiinnitetty huomiota siihen kuinka oikeankokoiset asumisyksiköt erityisryhmille tuovat hyötyjä asumisen järjestelyissä ja kustannuksissa.

Sen sijaan kannanottoesitys riittävästä vuokra-asumisesta on kunnan osuus kirjoitettu kummallisesti. ”Ilman että kunta itse panostaa siihen voimavaroja”. Mitä tämä tarkoittaa? Myydäänkö esimerkiksi Mestariasunnot pois ja jäädään täysin ulkopuolisten markkinoiden varaan vuokra-asuntotuotannossa? Vasemmistoryhmän mielestä Järvenpään on edelleenkin pidettävä huoli myös omasta vuokra-asuntotarjonnastaan kehitettävä sitä.

Esitämmekin seuraavaa muutosta sivulle 79.

Muutosehdotus 1

Liite B sivu 79

3.12 Asumiseen liittyvät palvelut

Toinen kappale esitetään muutettavaksi muotoon:

Riittävä vuokra-asuntotarjonta elinkeinoelämän tarpeisiin ja yleiseen tarpeeseen on järjestettävissä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa kunnan taloudelliset resurssit ja oma panos huomioon ottaen. Nykyinen peruskuntamalli on siten täysin toimiva Järvenpään olosuhteissa.

Liikenteeseen liittyvät palvelut osuus on sisällöiltään kestävän kehityksen mukainen ja oikeasuuntainen. Raideliikenteeseen panostaminen sekä puuttuvien poikittaisyhteyksien saaminen ovat kaikki satsauksia alueen yhdyskuntarakenteen kehittämiseen järkevämmäksi.

Elinkeinopolitiikassa sivulla 80 on paljon hyvää asiaa kuntien yhteistyön kehittämisen merkityksestä. Sen sijaan on vaikea oikein uskoa kuntien keskinäisen kilpailun edistävän elinkeinoelämän merkittävää juurruttamista alueelle.

Ympäristönhoitoon ja suojeluun liittyvät tehtävät ym. osuudessa korostettu Kuuma yhteistyö asiantuntemus arvio on kohdallaan.

Tuotantotavat osuudessa sivulla 81 tilaaja-tuottajamallein käyttöön oton edellytyksiä arvioitaessa on esityksessä jo etukäteen nostettu kädet pystyyn, kun maalaillaan, että johtamisote heikkenisi. Esitämmekin tähän kohtaan jämäkämpää sisältöä riittävän osaamisen ja asianmukaisen johtamisotteen varmistamiseksi.

Muutosesitys 2

Liite B, sivu 81

Tuotantotavat

3.17 Kappale esitetään muutettavaksi muotoon:

Kun yksikkö on riittävän suuri, se on mahdollista. On varmistettava riittävä johtaminen ja osaaminen etteivät kustannukset pääse nousemaan.

Edelleen kohdassa tuotantotavat sivulla 82 kohdassa 3.22, missä pyydetään arvioimaa edellytyksiä kunnallisen toiminnan tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttamisen lisäämiselle vuosina 2005 -20015 Järvenpään Vasemmistoliiton ryhmä esittää muutoksia. Vasemmistoryhmä ei ole ollut koskaan sanomassa kategorisesti ei myös ulkopuolisten palvelumarkkinoiden hyödyntämiselle silloin, kun ne oikein harkittuna täydentävät kunnan omia palveluja tai sellaisia palveluja, joita ei ole tarkoituksenmukaista missään oloissa itse tuottaa. Emme ole myöskään valmiita heittämään ilmaan 20 % tavoitteen tehokkuuslukuja tai muitakaan tarkkoja lukuja ilman tarkkoja laskelmia arvion pätevyydestä.

Muutosesitys 3

Liite B, sivu 82

Tuotantotavat

3.22 Kappale esitetään muotoon:

Systemaattinen ja oikein johdettu prosessien kehittäminen palvelu- ja tukipalveluprosesseissa sekä kunnan omia palveluja täydentävien palvelumarkkinoiden hyödyntäminen tähtäävät merkittäviin parannuksiin tuottavuudessa.

Hallinta ja ohjaus ja kunnallinen demokratia osuuksissa on aivan oikein otettu kantaa liian suurien kuntayksiköiden tai yhteenliittymien vaaroihin. Tämä on syytä pitää kirkkaana mielessä kun suunnitellaan Järvenpään, Keravan ja Tuusulan paketoimista. Ylisuuret kuntakoot johtavat alueilla vääjäämättä demokratiavajeeseen, joka ei ole paikkailtavissa neteillä eikä tiedottamisella. Pelkkien taloudellisten seikkojen korostamisen sijaan tarvittaisiin aivan uusia keskustelunavauksia ja pohdintoja kunnallisen demokratian ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien kehittämisestä kuntayksikköjen kasvattamisen yhteydessä.

Kohdassa kunta ja muut aluejaot Järvenpään Vasemmistoliitto on Kuumayhteistyö jatkamisen ja kehittämisen kannalla ensisijaisesti ilman kuntaliitoksia.

Puheenvuoroni lopuksi palaan siihen mistä aloitin kohtaan muu kehittäminen sivuilla 84 -85.

Kohta 5.7 pitää sisällään yksittäisiä heittoja ja esityksiä normiuudistuksista, joihin Järvenpään Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei voi yhtyä yhtäältä heikon valmistelun ja toisaalta esitysten asiasisältöjen vuoksi. Järvenpään Vasemmistoliitto ei hyväksy eikä pidä tarpeellisena subjektiivisten oikeuksien tai toimeentulotukien heikentämistä.

Emme halua olla kehittelemässä vailla työehtosopimusten ja työlainsäädännön suojaa olevia kolmannen luokan työvoimareserviä kuntiin, jos vastikkeellisuus on ehto toimeentulotuen saamiseksi. Emme voi myöskään hyväksy täysin vapaita käsiä kunnille päättää päivähoitomaksuista ilman valtion ohjausta.

Esitämmekin seuraavaa muutosta koko kohtaan 5.7

Muutosesitys 4

Liite B, sivu 84

Muu kehittäminen

5.7 Esitetään kokonaisuudessaan muutettavaksi kuulumaan seuraavasti:

Kuntien normiohjauksen tulee tulevaisuudessakin taata kuntalaisten tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu riippumatta henkilön asuinkunnasta. Subjektiivisia oikeuksia ei ole tarpeen heikentää vaan edelleen kehittää niin, että ne vähentävät varallisuudesta tai muista syistä johtuvaa kansalaisten eriarvoisuutta.

Aivan lopuksi kohta 5.9, jossa käsitellään kuntien ja valtion järjestämisvastuulla olevia palveluja, joita voitaisiin supistaa tai siirtää jonkun muun tahon vastuulle.

Esitetty vastaus siitä, että rakenneuudistuksen yhteydessä tulisi korostaa kansalaisten omaa vastuuta jää kyllä hiukan suppeaksi ja epämääräiseksi. Esitämmekin koko 5.9 vastauksen poistamista.

Muutosesitys 5

Liite B, sivu 85

Muu kehittäminen

5.9 Esitämme koko vastauksen poistamista