:: hannusiltala.com :: | ||
Etusivu
|
VALTUUSTOPUHEENVUORONI JOHDON RAPORTISTA 1/2006 (19.6.2006)
Paolle työelämästä on monia syitä. Työn mielekkyys on varmasti yksi syy. Työilmapiiri ja se millaista johtamista työyksiköissä harjoitetaan. Palkallakin on varmasti merkitys, mutta sen vaikutus mielekkyyskokemuksiin ei kanna kovin pitkälle. Olen useasti puhunut työllisyysasioista ja ihmetellyt Järvenpään korkeita työttömyyslukuja. Nyt näyttää siltä, että kaupungin on todellakin tehtävä jotain, jotta työttömyysluvut saataisiin laskemaan. Raha on siihen hyvä pakotin. Järvenpää joutuu maksamaan kaikista sellaisista pitkäaikaistyöttömistä, joilla on 500 päivää työmarkkinatukea täynnä puolet tuesta. Muutenkin uskon, että työllisyysasioiden hoidossa voi tapahtua parantumista. Työllisyystyöryhmän työ ja palkattava uusi työllisyysasiamies tuonevat uutta potkua Järvenpään paikoilleen pysähtyneisiin työllisyysasioiden hoitoon. Yksi asia, joka mielestäni vaikuttaa ainakin ennaltaehkäisevästi, jota en ole löytänyt johdon raportista enkä muistakaan asiakirjoista, on ammatinvalinnan ohjaus. Omakohtaiset kokemukseni ammatinvalinnan ohjauksesta ovat kaukaiset eivätkä kovin positiiviset. Ammatinvalinnanohjauksen keskeisiä tekijöitä on työelämäyhteistyö. Eri ammattien piirteitä ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia olisi esiteltävä oppilaille. Luonnollisin tapa on pyytää alan ammattilaisia puhumaan ammateistaan. Minusta ollaan tultu eräänlaiseen taitepisteeseen siinä, kuinka suuri osa ikäluokista hakeutuu lukioon. Luulen, että moni katselee minua nenänvarttansa pitkin uskaltaessani tämän sanoa. Olin viime viikolla tutustumassa Pieksämäen ammattioppilaitokseen. Pieksämäen seudulla on samaa tautia. Suuri osa ikäluokasta hakeutuu lukioon vaikka järkevin tie monelle olisi hakeutuminen peruskoulun jälkeen ammatillisiin opintoihin. Lukio käydään ja jäädään työttömiksi ja parin vuoden päästä tullaan ammattikouluun metallilinjalle. En tarkalleen tiedä, miten asiat Järvenpäässä ovat, mutta näen tarpeelliseksi, että oppilaita ohjattaisiin ammatillisille urille tehokkaammin. Ammatilliset urat eivät ole enää jatko-opintojen kannalta umpiperiä. Ammattikoulun jälkeen voi hakeutua ammattikorkeakouluihin ja aina niin pitkälle kuin resursseja ja motivaatiota riittää. En voi olla tässäkään yhteydessä ottamatta kantaa Järvenpään järjettömään tonttipolitiikkaan. Maata kyllä olisi, mutta kun ne ovat yksityisten ja odottamassa arvotonta arvonnousua. Olisi aika ryhtyä lunastuksiin ja yhdyn siinä täysin valtuutettu Bergholmin esittämiin ajatuksiin. On vanhanaikaista puolustaa yksityistä maanomistusta tilanteessa, jossa yleinen etu vaatii toista. On Suomessa tehty paljon suurempiakin maanomistukseen puuttuvia toimia, esimerkiksi Natura. Ennen vanhaan vastaavia toimia olisi pidetty sosialisointina, nyt ei kukaan. Näen johdon toivoa myös lasten ja nuorten perheiden asioiden parantamiselle. Kaupungin käynnistämä hyvinvointiprojekti on pitkään toivottu ja odotettu hanke. Lopuksi en voi olla toteamatta TRIOSTA sen verran, kun kaupunginjohtajakin siihen viitta heti raportin ensimmäisellä sivulla. Siinä Kukkonen toteaa, että Tuusula kaatoi hankkeen eikä näin muodoin asiaa viedä eteenpäin. Tosiasia on se että me valtuutetut emme esimerkiksi Järvenpäässä päässeet sanomaa omaa sanottavaamme asiassa ja kaatamaan osaltamme järjetöntä hanketta.
Hannu Siltala |