:: hannusiltala.com ::

Etusivu
Foorumi
Henkilökuva
Kirjoituksia
- Valtuustosta
Kuvia
Yhteystiedot
Linkit

 

Hannu Siltala Kemianliitto kesäpäivät 14.9.2008 Liittosihteerin puheenvuoro

Arvoisat Kemianliiton kesäpäiväristeilijät
Olen uutena kemianliittolaisena nyt ensimmäistä kertaa kesäpäivillä. Kokemus on ollut mieleenpainuva ja yllättäväkin. Ulkopuolinen voisi kuvitella, että Liitto jonka jäsenet edustavat hyvinkin erilaisia ammatti- ja sopimusaloja, että heillä ei ole mitään yhteistä. Ainakin täällä kesäpäivillä on aistittavissa Kemianliiton henki. Mistä syntyy se yhteisöllisyyden henki, joka on leijallut näiden päivien ympärillä. Se ei ole käsin kosketeltavaa, jos sellaisena ei tanssimista pidetä. Se voi olla korvinkuultavaa puheenporinaa, kaverit tapaavat tuttujaan, se voi ilmetä yhteislauluissa, kaikessa mitä täällä näinä päivinä on tehty. Vaikka siihen ei löytyisikään vastausta, niin meillä kaikilla on varmasti siitä oma käsitys, joka on pontimena ja kannustimena tulla näille kesäpäiville vuodesta toiseen. Lopussa paljastankin jo monen huulilla olleen kysymyksen: missä seuraavat kesäpäivät vietetään.

Viimeisen parin vuoden aikana on suomalaista palkansaajaa koeteltu. Erityisen voimakkaasti tuotantolaitosten lopettamiset ja henkilökunnan irtisanomiset ovat kohdistuneet metsäteollisuuteen. Useilta paikkakunnilta on tehtaiden sulkeminen sammuttanut viimeisenkin teollisen työpaikan. Kemianalakaan ei ole välttynyt tältä negatiiviselta kehitykseltä. Pitkin kesää ja syksyä on alaltamme kantautunut viestejä lomautuksista ja irtisanomisista. Jo kymmenkunta sopimusalojemme yritystä on tällaisten toimenpiteiden piirissä. Mistä tämä johtuu ja mikä on johtanut tällaiseen kehitykseen?

Ainakin kolmenlaista kehitystä on nähtävissä. Yksinkertaisesti markkinat eivät vedä, eli tuotteita ei saada kaupaksi, kuten veneitä valmistavalla Bellalla. Kun yleismaailmallinen lama iskee, eivät satsaukset kehitystyöhön ja henkilökunnan kouluttamiseen aina pelasta. Kemianalan kannattavuutta on koetellut myös perusraaka-aineen öljyn korkea hinta. Kolmas asia, joka näyttäisi olevan yhä enemmän vallalla, on yritysten voittojen maksimointi. Markkinat vetävät ja tuotetta menee kaupaksi, lappu laitetaan luukulle vaikka firma tekisi hyvää tulosta. Markkinatalouden kovat lait ovat olleet kuin läpi pääsemätön muuri, kun on yritetty moraalisella tasolla peräänkuuluttaa yritysten yhteiskuntavastuuta.

Yhtenä syynä metsäteollisuuden ongelmista pidetään puupulaa, joka on välitöntä seurausta Venäjän nousevista raakapuun vientitulleista. Yhden kortin varaan rakennetusta halvan ulkomaisen puun hankinnasta saavat maksaa viime kädessä palkansaajat. Hallituksen hätäratkaisut verohelpotuksista puun myyjille puun kotimaisen myynnin saamiseksi liikkeelle eivät ole purreet toivotuilla tavalla. Kotimaista raaka-ainetta on metsissämme huojunut odottamassa korjaajaansa, mutta sen saamiseksi tuotantoon ei ole panostettu riittävästi, esimerkiksi tiestöt ja rautatiet eivät ole sellaisessa kunnossa, että raaka-ainetta saataisiin kulkemaan kattavasti koko maasta. Yltiöpäinen metsätalousmaiden suojelu maassa, jossa on kautta historian eletty metsästä, olisi otettava realistiseen tarkasteluun. Nähtäväksi jää, ajaako taitamattomasti hoidettu puunhankinta ja metsäpolitiikka välillisesti myös kemianalan mukaan työpaikkojen supistuksiin. Erityisesti paperiteollisuuden puolella nämä kaksi teollisuuden alaa ovat hyvin läheisissä kytköksissä toisiinsa. Epäillä sopii, että metsäteollisuus käyttää puupulaa osittain tekosyynä saneerauksiin ja toiminnan uudelleen järjestelyihin.

Ammattiyhdistysliike ei ole koskaan jäänyt tuleen makaamaan eikä se voi jäädä nytkään. Edunvalvonnan, erityisesti ennakoivaan edunvalvontaan on satsattava ja kehitettävä sinne uusia toimintamalleja. Lainsäädäntöön vaikuttaminen erityisesti työntekijöiden irtisanomissuojan parantamiseen ja muutosturvaan on saatava parannusta. Myös sopimuspolitiikan kautta on työehtosopimuksiin saatava lisää elementtejä, joilla työntekijöiden edut voidaan turvata kaikissa olosuhteissa. Joidenkin tahojen puheet vastakkainasettelun ajan loppumisesta ovat käytännön tasolla utopiaa silloin, kun vaakakupissa on osakkeenomistajien voittojen maksimaalinen varmistaminen. Kun tämän ovat myöntäneet korkeat yritysjohtajatkin, niin silloin ainoaksi keinoksi jää lainsäädännön reivaaminen paremmin ottamaan myös aina heikomman osapuolen, palkansaajan oikeutetut edut elantonsa ja tulevaisuutensa varmistamiseen. Olisi vähitellen jo aika puuttua omistajavallan "pyhään" suojeluun ja tarkastella kriittisesti myös direktio-oikeuden reivaamista työntekijöiden myötämääräämisen ja veto-oikeuden suuntaan tietyissä muutostilanteissa. Nyt vain on poliittisesti se ongelmallinen tilanne, että aito palkansaajan ääni viime vaalien jälkeen heikkeni eduskunnassa ja hallituksessa.

Tuuleen ei hyödytä huudella ja pitkään voivotella tilanteen mahdottomuutta. Uskoisin, että me kaikki kemianliittolaiset täällä laivalla ymmärrämme, että voimamme ja vaikutusvaltamme etujemme ajamiseen on vahvassa ja ajan hermolla elävässä ammattiyhdistysliikkeessä. Rehellinen on kuitenkin oltava niin itselle kuin jäsenistöllekin, siinä, että ay-liike on ollut melko voimaton silloin, kun omistajat tekevät yritysjärjestelyjään tai päättävät panna lapun luukulle. Tässä on kaikille ay-liikkeen toimijoille haastetta riittämiin voisiko tilanteen korjaamiseksi tehdä jotain. Tilannetta ei ainakaan auta, kun osa palkansaajista on surfaa vapaamatkustajana liittojen ulkopuolella.

Populistinen uutisointi ja mässäily joidenkin liittojen sisäisillä ongelmilla on jo palkansaajien kalastelemiseksi lanseerattu Loimaan kassan mainoksissa, että heillä ei riidellä. Tässä yhteydessä on muistutettava, että Loimaan kassa ei neuvottele ei tee sopimuksia, ei puolusta jäsentään, ei vaikuta yhteiskuntapolitiikkaan jne. Listaa voisi jatkaa pitkälle. Voisimme pienillä tuumatalkoilla tuottaa käsikirjan luottamusmiehiä ja ay-aktiiveja varten mitä kaikkea Loimaan kassa ei pienellä vuosimaksullaan tarjoa jäsenilleen. Vakavasti ottaen järjestäytymisen nostaminen on haaste myös Kemianliitolle. Erityisesti pienillä työpaikoilla on paljon tehtävää. Liian usein luottamusmies on yksinäinen susi, jos luottamusmiestä edes on, työpaikallaan. Ammattiosastojen ja luottamusmiesten välistä vuorovaikutusta ja keskinäistä tukea on lisättävä. Meidän on toki liittonakin kriittisesti tarkasteltava olemmeko tehneet riittävästi työtä järjestäytymisasteen nostamiseksi ja edunvalvonnan ulottamiseksi kaikille alamme työpaikoille.

Ammattiyhdistysliike ei ole pelännyt koskaan tarttua haasteisiin ja jäsentensä etujen puolustamiseen.. Ammattiyhdistysliikkeen toiminta on sen nykyistä paljon vaikeampinakin aikoina osoittanut. Kemianliitto on lähtenyt rohkeasti katosomaan tulevaisuuteensa. Olemme olleet vahvasti mukana TEAM liittoyhteistyössä. On sen lopputulema alkuperäinen liittofuusio tai jokin muu malli, josta te jäsenet tehtyjen päätösten mukaisesti viime kädessä päätätte, niin jo nyt yhteistyö tuonut lisäarvoa liittojen väliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyömahdollisuuksien kehittämiseen monella tasolla.

Näen tilanteen liitossa haasteellisena ja työntäyteisenä. Normaalin jokapäiväisen työn ohella on liitossa käynnistetty strategiatyöskentely, johon hallinnon lisäksi kaikki muutkin jäsenet voivat osallistua liiton jäsensivuilla, on osoitus halusta hallita omaa tulevaisuutta ja valmistautua siihen parhailla mahdollisilla edunvalvonnan ja järjestötoiminnan toimintamalleilla ja - tavoilla. Omalta osaltani toivon että saisimme mukaan suuret joukot jäsenistöä pohtimaan mahdollisimman laajasti, kriittisesti ja avarakatseisesti liiton tulevaisuutta.

Puheeni lopuksi haluan muistuttaa teitä kaikkia siitä, että maa on valmistautumassa kunnallisvaaleihin. Ehdokasasettelu on loppusuoralla ja viimeistään ensi tiistaina on nimet ehdokkaista jätettävä kuntien keskusvaalilautakuntiin. Näissä vaaleissa olisi tärkeää, että palkansaajien ääni nousee kuuluviin. Vielä ehtii vaalityöhön ja ehdokkaaksikin mukaan.

Olette varmaan odottaneet pitkään ilmoitusta seuraavista kesäpäivistä. Ensi vuonna kesäpäivät pidetään Hämeenlinnassa 23.-24.8.2009.

Kiitän teitä kaikkia omasta ja liiton toimiston puolesta hauskasta ja mieleenpainuvista kesäpäivistä. Kiitän myös toimiston ja laivan väkeä järjestelyistä ja toivotan oikein hyvää ja turvallista kotimatkaa.

Näkemisiin

Hannu Siltala
Kemianliiton liittosihteeri

www.hannusiltala.com